Perehdytys

Perehdytys

Perehdyttäminen on merkittävässä roolissa siinä, että kaikki tuntevat kuuluvansa työyhteisöön ja osaavat kaiken tarvittavan – niin työtehtävissään kuin työpaikan tavoissa ja käytännöissä. Esihenkilöllä on iso rooli ilmapiirin, ohjeiden ymmärtämisen sekä noudattamisen suhteen. 

Perehdytyksen sisältö 

Perehdyttäminen pitää räätälöidä aina jokaisen yksilön tarpeisiin. Tämä korostuu etenkin, jos uudella työntekijällä ei ole aiempaa kokemusta suomalaisesta työkulttuurista. Hyvä esihenkilö tiedustelee aloittavan työntekijän tietotaitoa, eikä oleta hänen osaavan asioita.  

Yksilöllisten tarpeiden huomioimatta jääminen voi altistaa työntekijän esimerkiksi mikroaggressioille. 


Muista empatia 

Hyvä tiimin vetäjä on empaattinen. Kysy miten menee, mitä kuuluu ja miltä tuntuu. Käy keskusteluja sekä henkilökohtaisesti että yhteisesti.  

Johtajan isoimpia haasteita on luottamuksen syntyminen. Suomessa koko elämänsä turvassa elänyt ei voi kuvitellakaan esimerkiksi sotaa pakoon lähteneiden huolia ja pelkoja. Keskittymisongelmat ja virheet eivät välttämättä johdu huonosta ymmärryksestä tai motivaatiosta. 

Jousta säännöissä niin, että jokainen tulee kuulluksi ja löytää omat vahvuutensa. 


Joukkoon kuuluminen 

Ihmisillä on luontainen tarve tuntea kuuluvansa joukkoon. Haluamme jakaa muistoja, kokemuksia ja huumoria. Onnistuneessa tiimissä kaikkia ymmärretään, eikä omia taustoja ja kokemuksia tarvitse selitellä tai peitellä. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse työkavereille jakaa, joten käytä pelisilmää. 

Hyvä esihenkilö pitää huolen, että kaikki ovat keskusteluissa mukana. Uuden ujon työntekijän kohdalla kahdenkeskiset keskustelut voivat murtaa jäätä. 

Yhteenkuuluvuutta voi luoda myös yhtenäinen työasu, yhdenmukaiset työpisteet, nimikyltti rinnassa ja muut ulkoiset symbolit. 


Selkeät säännöt 

Yrityksen kaikki säännöt on syytä kirjoittaa kansiin. Myös ne kaikista vanhimmat sanattomat toimitavat. Samalla, kun sääntöjä kirjataan, pitää tutkia, onko niissä ongelmallisia toimintatapoja. 


Kielitaito 

Suomessa kielitaidon puutetta käytetään tekosyynä rakenteellisen rasismin ylläpitämisessä. 

Mikäli suomen osaaminen ei ole työtehtävien kannalta olennaista, se ei saa vaikuttaa rekrytointiin. Työpaikka onkin erinomainen paikka kehittää aktiivisesti osaamistaan, kun sitä voi harjoitella jokapäiväisesti, monipuolisesti ja käytännönläheisesti. 

Perehdytyksessä tulee kiinnittää erityisesti huomiota, että yhteisen kielen puuttuessakin aloittava työntekijä ymmärtää kaiken tarvittavan. 


Kommunikointi 

Tiimin luottamus voidaan saavuttaa ainoastaan, jos sanallinen, sanaton, kirjallinen ja suullinen viestintä on yhdenmukaista.  

Onnistunut viestintä ottaa huomioon kulttuurierot, tilanneherkkyyden, monipuolisuuden ja todenmukaisuuden. 

Mitä monikielisemmässä tiimissä toimitaan, sitä suuremmassa roolissa on sanaton viestintä. Kielitaidon lisäksi tarvintaan kulttuurista “lukutaitoa”. Monissa kulttuureissa juuri sanattomalla viestinnällä välitetään varsinainen sanoma. Sanatonta viestintää ovat katseet, eleet, ilmeet, mutta myös tapakulttuuri – kohteliaisuus, huomaavaisuus ja kiinnostus. 

Vilpittömyys välittyy ja annetaan anteeksi helpommin. Hymyllä pääsee pitkälle. Kulttuuriset virheet painavat eniten, jos ne pohjautuvat ylimielisyyteen. 


Mentorointi 

Yrityksen mentoriohjelmat ovat tehokkaita. Ne edistävät integroitumista, tukiverkostojen muodostumista sekä kirjoittamattoman tiedon ja toimitapojen omaksumista. 

Mentoroinnin merkitys korostuu etenkin, jos henkilön tausta eroaa muusta työyhteisöstä paljon. Keskittymisen kohteita voivat olla esimerkiksi työkulttuuri, kirjoittamattomat pelisäännöt, odotukset, käyttäytymis- ja pukeutumisnormit sekä kommunikointityyli. Tärkeitä ovat myös ristiriitojen käsittelytavat, esiintyminen ja kokouskäytännöt. 

Onnistuneet rotu- ja sukupuolirajat ylittävät mentoriparit uskaltavat puhua avoimesti eriarvoisuudesta, syrjinnästä, häirinnästä ja näkymättömistä esteistä.  

Esimerkiksi miehellä ei usein ole aavistustakaan siitä, kuinka erilaista naisella voi työpaikalla olla. Vielä suurempia ymmärryskuiluja on eri etnisyyksien välillä. 


Hyvä työpaikka 

Hyvässä työpaikassa jokaiseen suhtaudutaan ihmisenä, työkaverina, esihenkilönä, jopa ystävänä. Ei “mamuna”, naisena, vanhana, vammaisena tai muutenkaan lokeroiden. 

Siellä kuullaan poikkeavatkin mielipiteet sekä ideat yksilöinä ja ammattilaisina – ei vähemmistöryhmän edustajana.  

Tiimissä pidetään huoli, että kaikki tuntevat kuuluvansa tiimiin aidosti. Ensimmäisellä aamulla on kriittinen merkitys siinä, tunteeko henkilö itsensä tervetulleeksi ja tärkeäksi.   

Keskustelukulttuuri on avointa, eikä ketään jätetä yksin. Ollaan vastaanottavaisia, eikä tyrmätä ketään. 

Ihmisille annetaan tilaa omana itsenään ja luodaan turvallinen ilmapiiri. Tässä auttavat turvallisemman tilan periaatteet. 


Esimerkillisen esihenkilön muistilista 

Millainen on hyvä esihenkilö? Yksiselitteistä vastausta ei tietenkään ole, mutta tämän listan perusteella pääset alkuun.  

Opettele tuntemaan tiimisi 
Sitoudu jatkuvaan itsesi kehittämiseen 
Osallistu yhteisiin projekteihin jakamalla tietoa, kommunikoimalla kokemuksia ja virittämällä oppimista 
Luo laajoja sosiaalisia verkostoja yli eroavaisuuksien 
Toimi esimerkkinä arvopohjan ja moninaisuuden arvostamisen käytännön toteuttamisessa 
Sopeudu ja jousta erilaisissa tilanteissa ja toimintatavoissa 
Kiinnitä huomiota tekemistesi lisäksi siihen, mitä jätät tekemättä 
Pyydä ja kuuntele palautetta. Älä pelkää, jos se on negatiivista 

Lähteet

Kirjat:

  • Lahti, Leena 2014. Monikulttuurinen työelämä: hyväksi ihmiselle, hyväksi bisnekselle. Helsinki: Sanoma Pro.