Sanasto

Sanasto

Antirasismissa ja rasismin tutkimuksessa käytetty sanasto uudistuu jatkuvasti. Tältä sivulta löydät aiheeseen liittyviä hyödyllisiä termejä.

Antirasismi 

Aktiivista työtä rasististen käytäntöjen, yhteiskunnan ja organisaatioiden rakenteiden, toimintatapojen, asenteiden ja muun rasismin tunnistamiseen ja eliminointiin. Antirasisti ei pelkästään kiellä olevansa rasisti, vaan toimii aktiivisesti rasismia vastaan. 


Inkluusio 

Termi inkluusio esiintyy usein monimuotoisuuden ja oikeudenmukaisuuden yhteydessä (DEI – diversity, equity and inclusion) tarkoittaen mukaan kuulumista ja osallisuutta, eli sitä kuinka paljon johonkin toimintaan, palveluun tai organisaatioon sisällytetään ihmisiä, jotka saattaisivat muuten jäädä ulkopuolelle tai tulla marginalisoiduiksi.  


Intersektionaalisuus 

Yksi ainoa identiteetti (kuten rotu tai sukupuoli) ei ole tarpeeksi tarkka selittämään tai tutkimaan yksilön kokemusta. Asemaan yhteiskunnassa vaikuttavat sukupuolen lisäksi myös muun muassa rotuun, etnisyyteen, yhteiskuntaluokkaan, seksuaalisuuteen ja ikään liittyvät erot. 


Kulttuurisensitiivisyys 

Halua, kykyä ja herkkyyttä ymmärtää eri kulttuuritaustoista olevia. Lähtökohtana jokaisen henkilön kohteleminen yksilönä, jolla on omat henkilökohtaiset tarpeensa ja ominaisuutensa. Jokaisella on oikeus ilmaista kulttuuriaan, tulla kuulluksi ja hyväksytyksi sen kanssa. 


Kulttuurinen osaaminen (tai kompetenssi) 

Erilaisista kulttuureista tulevien arvostamista ja kunnioitusta, johon kuuluu oleellisesti syrjimättömän ilmapiirin luominen. Osaaminen koostuu arvoista, asenteista, taidoista, tiedosta ja ymmärryksestä.  


Monikulttuurisuus 

Työelämässä monikulttuurisuudella viitataan yleensä kansalaisuuteen, alkuperään, uskontoon tai kieleen. Kulttuuri koostuu sekä tiedostetuista että tiedostamattomista asioista. Ulospäin näkyviä asioita ovat esimerkiksi pukeutuminen, ruokatottumukset, tervehtiminen ja muu tapakulttuuri. Tiedostamattomia ovat esimerkiksi maailmankuva ja arvot, eli mikä on henkilölle tärkeää, mikä häpeällistä, millainen käytös on sallittua ja kenellä on oikeus käyttää valtaa.

Kukaan ei ole sidottu yhteen kulttuuriin, eikä koskaan edusta koko kulttuuria. Kulttuureista poimitaan itselle aina luontaisimmat ja merkityksellisimmät piirteet.


Monimuotoisuus (diversiteetti) 

Sisältää pysyväisluontoisten ominaisuuksien (kuten etninen tausta) lisäksi myös ajan myötä muuttuvat seikat. Näihin kuuluvat mm. Ikä, sukupuoli, toimintakyky, terveydentila, perhetilanne, koulutus, sosiaalinen ja taloudellinen asema. 


Mikroaggressio 

Arkipäiväinen ilmentymä, jonka muoto on useimmin seksismi tai rasismi. Lyhyitä tai tavallisia päivittäisiä käytösmalleja, jotka voivat olla sanallisia tai sanattomia sekä tahallisia tai tahattomia.

Esimerkiksi rodullistavat oletukset ja viestit, joista välittyy tökeryys, epäsensitiivisyys sekä halventava sävy. Myös viestit, jotka jättävät ulkopuolelle, kieltävät tai mitätöivät ajatuksia, tunteita, kokemuksia tai kyseenalaistavat kuulumisen tiettyyn ryhmään. 


Rasismi 

Rodun käsitteen ja rodullistamisen prosessin muodostama järjestelmä, jossa muun muassa politiikka, käytännöt, kulttuuri ja toimitavat ylläpitävät valta-asetelmaa, jonka mukaan tietyt ihmisryhmät ovat toisia alempiarvoisempia. Rasismi ei mene molempiin suuntiin, vaan on aina valtarakenteen tukema. 


Rodullistaminen 

Prosessi, joka johtaa rasistiseen toimintaan. Siinä ihmisiin liitetään esimerkiksi ihonväriin tai oletetun etnisen taustan myötä negatiivisia hierarkioita, ennakkoluuloja ja oletuksia.  

Rodullistamista määrittää valkoisuus, johon nähden rodullistavia erotteluja tehdään. Sen taustalla on ajatus siitä, että tietyt piirteet omaavat yksilöt ovat perustavanlaatuisesti erilaisia valtaväestöön nähden. 

Rodullistamisen pyrkimyksenä on vakiinnuttaa erottelua, jonka avulla oikeutetaan vallan epätasaista jakaantumista. 


Rodun käsite 

Rodun käsitteellä ei viitata ihmisen biologisiin ominaisuuksiin, kuten ihonväri, vaan sosiaalisesti tuotettuun luokittelujärjestelmään, joka perustuu fyysisiin piirteisiin sekä kulttuurillisiin tekijöihin, kuten vaatetukseen ja kieleen. 


Ruskea 

Koko Hubaran tunnetuksi tekemä termi, jota käytetään synonyyminä rodullistettu-sanalle sen negatiivisten mielikuvien takia.  


Tiedostamattomat ennakko-oletukset

Engl. Unconscious bias. 

Oletuksia, joiden avulla nopeasti lokeroimme ihmisiä. Aivojemme kehittämä oikotie, joka johtaa stereotypioihin ja ennakkoluuloihin, mikä voi johtaa syrjintään. Ennakko-oletuksiin vaikuttavat sosiaaliset, kulttuuriset ja uskonnolliset normit. Niiden johdosta tuomitsemme ja teemme päätelmiä toisista, ennen kuin tiedämme oikeasti mitään. 


Toiseuttaminen 

Erilaisuuden suhteetonta korostamista, jossa itseä pidetään neutraalina ja kaikki siitä poikkeava nähdään negatiivisena. Johtaa muiden eristämiseen ja poissulkemiseen sekä muihin vahingollisiin ajatus- ja käytösmalleihin. 


Turvallisempi tila 

Lähtökohtana luoda tila, jossa kaikilla on oikeus turvalliseen työpaikkaan, tapahtumaan tai muuhun vastaavaan tilaan sekä olla oma itsensä ja tulla kunnioitetuksi sellaisena kuin on. Turvallisemmassa tilassa korostetaan syrjimättömyyttä, kommunikointitaitoja ja ristiriitojen käsittelyä niiden sietämisen sijaan.


Valkoisuus 

Valkoisuus on ideologia, joka suosii valkoiseen normiin meneviä rodullistettujen kustannuksella. Rasismin tutkimuksessa sillä ei viitata siis ihonväriin, vaan valtarakenteeseen.  


Valkoinen etuoikeus 

Valkoiseen normiin kuuluvan näkymätön paketti varoja ja etuoikeuksia, joita ei ole ansaittu, mutta jotka helpottavat elämää huomattavasti. Rasismin perimmäisenä tarkoituksena on vahvistaa valkoisten valta-asemaa, jota valkoinen etuoikeus tukee. 


Valkoinen hauraus 

Puolustusreaktio, joka ilmenee rasismin yhteydessä. Usein toisen henkilön tunteiden, kokemusten tai mielipiteiden kieltämistä ja mitätöintiä. Valkoisen haurauden takana on usein rasismin yksinkertaistettu kaksijakoinen ja ongelmallinen ajattelutapa, jonka mukaan rasisti on paha ja ei-rasisti on hyvä. Puolustusreaktion laukaisee tunne siitä, että hyvyyttäsi loukataan. 


Vähemmistöstressi 

Marginalisoitujen jatkuvasti kokema ylimääräinen kuormitus ja stressi, joka johtuu sekä suorista että rakenteellisista syrjinnän kokemuksista, leimaavista asenteista, ennakkoluuloista tai niiden pelosta.  

Vähemmistöön kuuluva saattaa ympäristön syrjivän ja toiseuttavan luonteen vuoksi kokea ympäristön uhkaavana ja pelätä sekä ennakoida syrjinnän kokemuksia jatkuvasti. Tämä saattaa johtaa oman identiteetin salaamiseen ja peittelyyn, joka entisestään lisää stressiä ja sosiaalista eristäytymistä.  

Vähemmistöstressi voi johtaa itsetunto- ja mielenterveysongelmiin, syömishäiriöihin ja syrjäytymiseen. 


Lähteet

Kirjat

  • Bhopal, Kalwant 2018. White Privilege: The Myth of a Post-Racial Society. Bristol: Policy Press
  • DiAngelo, Robin J 2018. White Fragility: Why it’s so Hard to Talk to White People About Racism. Boston: Beacon Press. 
  • Eddo-Lodge, Reni 2017. Why I’m No Longer Talking to White People About Race. London: Bloomsbury Publishing. 
  • Gordon, Stacey A. 2021. Unbias: Addressing Unconscious Bias at Work. New Jersey: Wiley. 
  • Hubara, Koko 2017. Ruskeat Tytöt. Helsinki: Like Kustannus Oy 
  • Keskinen, Suvi, Seikkula, Minna & Mwkesha, Faith 2021. Rasismi, valta ja vastarinta: rodullistaminen, valkoisuus ja koloniaalisuus Suomessa. Tallinna: Gaudeamus  
  • Oluo, Ijeoma 2019. So You Want to Talk About Race. New York: Seal Press

Verkkoaineisto