”Rasismi on paljon enemmän kuin henkilökohtainen ennakkoluulo. Siinä on kyse siitä, että olet sellaisessa asemassa, jossa voit negatiivisesti vaikuttaa toisen henkilön mahdollisuuksiin elämässä.”
– Reni Eddo-Lodge, 2017
Rasismi työpaikoilla
Rasismia pitää käsitellä jokaisessa työyhteisössä. Arjen rasismi ei ole välttämättä tahallista tai tiedostettua, minkä takia yritysten tulee mahdollistaa tiedon saaminen. Esihenkilöllä on velvollisuus toimia esimerkkinä koko tiimille.
Yhdenvertaisuussuunnitelman tekeminen ja sen aktiivinen vuosittainen päivittäminen on hyvä lähtökohta kaikenkokoisille yrityksille.
Rasismiin liittyvät harhaluulot
Rasismista on paljon virheellisiä käsityksiä, jotka estävät meitä ymmärtämästä sen todellista luonnetta ja monialaisuutta. Ennen kuin tutustumme itse asiaan, on hyvä käydä läpi ymmärryksen esteenä olevia ajatusmaailmoja.
1. Rasismin typistäminen hyvä/paha -ilmiöksi
Jos rasismi mielletään vain kaksijakoisen ajattelutavan kautta, kykymme ymmärtää sen rakenteellisuus hämärtyy. Tyypillistä tälle ajattelutavalle on, että koet sinun hyvyyttäsi loukattavan, jos sinua kutsutaan rasistiksi. Tuloksena on todennäköisesti vahva puolustusreaktio ja keskustelu pysähtyy siihen.
2. Rasismin ymmärtäminen vain henkilöiden välisinä tapahtumina
Jos koet rasismin olevan vain henkilöiden välinen tapahtuma, jätät huomioimatta kokonaan kenties kaikista haitallisimman puolen rasismista – rakenteellisen rasismin. .
3. Hyvä tarkoitus ei voi tuottaa huonoa lopputulosta
On äärimmäisen tärkeää tiedostaa, että vaikka kuinka tarkoitat hyvää jollain toimellasi, voit silti loukata tai aiheuttaa traumaa. Tämä ajatusmalli johtaa kokemusten vähättelyyn ja mitätöintiin, joka voi johtaa esimerkiksi vähemmistöstressiin.
4. Värisokea ajattelu
Rasismin kontekstissa värisokea henkilö ajattelee, että kaikki ovat yhdenvertaisia – oli kyseessä valkoinen, ruskea, musta tai violetti henkilö. Kyseessä on hyvää tarkoittava ajatus, jonka vuoksi suljetaan silmät siltä, että tosiasiassa ihmiset saavat erilaista kohtelua oletetun etnisyytensä tai ihonvärinsä takia. Jos emme tiedosta rasismia, emme voi myöskään puuttua siihen.
5. “En ole rasisti, koska minulla on ruskea ystävä”
Ajattelutapaan liittyy käsitys siitä, että rasisteja ovat vain ne, jotka eivät voi edes suvaita ruskeita henkilöitä näköpiirissään. Ystävyys tai parisuhde eivät estä rasistista ajattelutapaa tai muuta yhteiskuntamme normeja.
Mitä on rasismi?
Rasismi on järjestäytynyt valtarakenne, jonka mahdollistaa rodun käsite ja rodullistaminen. Se on monialainen järjestelmä, jossa muun muassa politiikka, käytännöt, kulttuuri ja normit ylläpitävät valta-asetelmia, joiden mukaan tietyt ihmisryhmät ovat toisia alempiarvoisia.
Rasismi ei mene molempiin suuntiin. Se on aina valtarakenteen tukemaa.
Miten rasismi ilmenee käytännössä?
Havainnollistaaksemme rasismin monialaisuutta paremmin, voimme pilkkoa ilmiön kolmeen ryhmään: arjen rasismi, kulttuurillinen rasismi ja rakenteellinen rasismi.
Arjen rasismi
Vihamielisen huutelun ja nimittelyn lisäksi myös muun muassa mikroaggressioita, eksotisointia ja holhoavaa suhtautumista. Kaikki tahallinen, tahaton, sanallinen ja sanaton viestintä ja teot, joka koetaan rasismiksi.
Kulttuurillinen rasismi
Erittäin olennainen osa rodullisen valtajärjestelmän ylläpitämistä ja rasismin normalisointia. Ilmenee esimerkiksi rodullistavissa ja toiseuttavissa vitseissä, lauluissa, tuotteissa ja mainoskuvissa.
Rakenteellinen rasismi
Yhteiskunnallisissa normeissa, käytännöissä ja yhteiskunnan rakenteissa olevaa piilevää sekä avointa rasismia. Kenties kaikista vaarallisin rasismin muoto, sillä se eriarvoistaa ihmisten mahdollisuuksia elämässä.
Rakenteellista rasismia on esimerkiksi ruskeiden henkilöiden ohjaaminen vasten tahtoa ja väärin perustein aloille, joissa on työvoimapula sekä ulkomaalaisperäisen nimen tuomat haasteet työnhaussa ja asunnon etsimisessä.
Valkoisuus valtajärjestelmänä
Valkoisuudella ei viitata vain ihonväriin, vaan ideologiaan, joka suosii valkoiseen normiin meneviä rodullistettujen kustannuksella.
Valkoista normia voidaan havainnollistaa sillä, että suomalainen mielletään usein valkoiseksi. Kaikki normin ulkopuolelle jäävät mielletään ulkomaalaisiksi riippumatta siitä, onko henkilö syntyperäinen suomalainen.
Valkoiset etuoikeudet
Valkoiseen normiin kuuluvat nauttivat etuoikeuksista, usein edes tietämättä niiden olevan sellaisia. Omien etuoikeuksien ja itselle näkymättömien rakenteiden tarkastelu voikin olla epämukavaa, mutta yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta välttämätöntä.
Valkoinen henkilö – oletko ikinä joutunut miettimään näitä asioita?
| Koetko aina kuuluvasi joukkoon julkisilla paikoilla? |
| Huomaatko, että sinua tuijotetaan kadulla? |
| Voitko asioida kaupassa ilman, että myyjä tai vartija seuraa? |
| Onko sinun ikinä tarvinnut miettiä, millaisen reaktion nimesi aiheuttaa? |
| Voitko olla myöhässä ilman, että se laitetaan etnisen taustasi syyksi? |
| Voitko olla varma, että lastesi oppikirjoissa käsitellään heidän todellisuuttaan? |
| Voitko olla välittämättä vähemmistöryhmien ongelmista? |
| Joudutko ikinä puhumaan kollektiivisesti kaikkien valkoisten puolesta? |
| Kysytäänkö sinulta ikinä kaikkien suomalaisten kollektiivista mielipidettä? |
Rodullistaminen
Rodullistaminen on prosessi, joka johtaa rasistiseen toimintaan. Siinä ihmiseen liitetään esimerkiksi ihonvärin tai oletetun etnisen taustan myötä negatiivisia hierarkioita, ennakkoluuloja ja oletuksia. Lähtökohtana on se, että tietyt piirteet omaavat henkilöt ovat perustavanlaatuisesti erilaisia valtaväestöön verrattuna.
Ihmisryhmien erottelun perimmäisenä tarkoituksena on oikeuttaa vallan epätasa-arvoinen jakaantuminen. Kyseessä on historiallisesti rakentunut alistussuhde, jonka juuret ovat kolonialismissa.
Rodullistettu-sanaan liittyvien negatiivisten vivahteiden vuoksi sen synonyyminä käytetään usein termiä ruskea. Ruskealla ei siis viitata myöskään ihonväriin.
Mikroaggressiot
Mikroaggressiot ovat pieniä ja tavallisia päivittäisiä käytösmalleja, jotka voivat tapahtua joko tarkoituksella tai tahattomasti. Yleisimmät muodot ovat rasismi ja seksismi.
Rasismin tapauksessa ne ovat vihamielisiä, halventavia, toiseuttavia tai negatiiviisiä viestejä perustuen puhtaasti rodullistamiseen. Kyseessä voi olla joko sanallisia tai sanattomia viestejä tai tekoja.
Mikroaggressioiden kolme muotoa
Hyökkäykset | Rodullistavat oletukset. Sanalliset ja sanattomat. |
Loukkaukset | Viestit, joista välittyy tökeryys, epäsensitiivisyys tai joilla on halventava sävy. |
Mitätöinti | Viestit, jotka jättävät ulkopuolelle, kieltävät tai mitätöivät ajatuksia, kokemuksia ja tunteita tai kyseenalaistavat kuulumisen tiettyyn ryhmään. |
Sanallisia mikroaggressioita
| “Hei, osaat suomea todella hyvin.” |
| “Artikuloit todella hyvin.” |
| “Et ole kuin muut tummat.” |
| ”Mistä sinä olet oikeasti kotoisin?” |
| “Ovatko nuo sinun oikeat hiuksesi? Saanko koskea.” |
| “Nimesi on liian vaikea, onko sinulla lempinimeä?” |
| “Onko lapsen isä kuvioissa?” |
| “Onko kaikilla lapsillasi sama isä?” |
| “Olet niin eksoottinen.” |
| “Olet niin tumma ja tulinen.” |
Sanattomia mikroaggressioita
| Pidät laukusta tiukemmin kiinni, kun ruskea henkilö kävelee ohi. |
| Kaupan työntekijä, joka seuraa ruskeaa henkilöä. |
| Lukitset auton oven ruskean henkilön kävellessä ohi. |
| Luksuskaupan myyjä, joka olettaa ruskean henkilön tulleen vain katselemaan. |
| Täynnä oleva bussi, jossa kukaan ei istu ruskean henkilön viereen. |
| Taksi, joka ei ota ruskeaa henkilöä kyytiin. |
| Lasten vanhemmat, jotka eivät anna leikkiä ruskean perheen lasten kanssa |
Tiedostamattomat ennakko-oletukset
Etenkin mikroaggressiot pohjaavat usein tiedostamattomiin ennakko-oletuksiin. Niillä tarkoitetaan oletuksia, joiden avulla nopeasti kategorioimme ihmisiä. Ne ovat aivoillemme oikoteitä, joihin vaikuttavat sosiaaliset, kulttuuriset ja uskonnolliset normit. Nämä oikotiet, johtavat ennakkoluuloihin ja stereotypioihin, mikä taas saattaa johtaa syrjintään.
Lopputuloksena tuomitsemme ja teemme päätelmiä toisesta, ennen kuin oikeasti tiedämme hänestä mitään. Kaikilla on ennakko-oletuksia. On tärkeää tunnistaa ne, eikä antaa niiden ohjata käyttäytymistämme.
Ennakko-oletuksissa ei ole kyse vain rodusta, mutta siihen liittyvät saattavat olla helpoin huomata. Katsomalla toista henkilöä huomaat ihonvärin, ehkä sukupuolen. Et kuitenkaan voi huomata seksuaalisuutta, missä henkilö on syntynyt, kansalaisuutta, ikää, onko hänellä lapsia, asuinpaikkaa, pankkitilin saldoa, uskontoon liittyviä ajatuksia, poliittista suuntautumista, koulutusta ja niin edelleen. Kaikki nämä vaikuttavat oletuksiimme ja ennakkoluuloihimme muista.
Koska ennakko-oletukset ovat oikoteitä, jotka muodostuvat päähämme nopeasti, voit alkaa tunnistaa niitä miettimällä asiaa tarkemmin.
Esimerkit
Saatko kiinni ennakko-oletuksistasi ennen kuin ne johtaisivat toimintaan?
Olet palkkaamassa toimitusjohtajaa.
| Onko ensimmäinen mielikuvasi mies puvussa? |
| Kyseenalaistitko oletustasi ollenkaan? |
| Olisiko syytä? |
”Kerron jatkuvasti lastenlapsilleni, että tapailisivat sitä nörttiä koulussa. Hänestä voi tulla Mark Zuckerberg.”
| Oletetaan, että menestyvät teknologiayrittäjät ovat nörttejä koulussa. |
| Oletetaan, että nörtit ovat älykkäitä ja heistä tulee menestyviä. |
| Oletetaan, että lastenlapsista ei voi itse tulla menestyviä teknologiayrittäjiä. |
| Oletetaan, että nörtti on mies tai poika. |
| Oletetaan, että lastenlapset haluavat tapailla miestä. |
Rasismiin puuttuminen
Rasismiin tulee puuttua aina, oli kyse sitten näkyvämmästä rasistisesta hyökkäyksestä tai mikroaggressioista, etenkin jos olet valtaväestön edustaja.
Jos puutut rasismiin, älä tee sitä niin, että rasismin kohteeksi joutunut joutuu isompaan vaaraan. Auttamisesta on hyötyä vain, kun olet tarpeeksi itsevarma, että voit olla eduksi sorretulle.
Valtaväestön edustajan tulee seurata rasismin kohteeksi joutuneen esimerkkiä. Älä leiki pelastajaa, jos sorrettu haluaa vain ohittaa tilanteen.
Toimintaohjeet rasististen tilanteiden varalle
Rasismia kokevaa ei saa ikinä kyseenalaistaa, vähätellä, mitätöidä, eikä oikeuttaa kenenkään käytöstä.
Esihenkilöllä on tärkeä rooli puhutella rasistisesti käyttäytynyttä. Esihenkilö myös luo kulttuuria, jossa henkilöiden kokemukset otetaan tosissaan ja ne aiheuttavat toimenpiteitä. Syrjinnän käsittelemättä jättäminen luo helposti rasismia normalisoivan kulttuurin.
Työpaikkojen olisi hyvä nimetä yhdenvertaisuudesta ja syrjinnästä vastaava henkilö, jolle tapaukset voi raportoida. Henkilöä nimetessä on tärkeää ottaa huomioon, että hän ymmärtää rasismin rakenteellisuuden sekä aliedustettujen kokemuksia.
Kutsuttiinko sinua rasistiksi?
Yhdysvaltalainen kirjailija Ijeoma Oluo listaa kirjassaan So You Want To Talk About Race (2020) ohjeita rasististen mikroaggressiotilanteiden varalle.
Esihenkilön on tärkeää omaksua molemmat ohjeet, jotta hän ymmärtää sekä rasismia kokevaa että osaa neuvoa rasistisesti käyttäytyvää henkilöä.
Neuvoja rasistisesti käyttäytyneelle
| Pysähdy | Ennen kuin vastaat mitään, pysähdy ja hengitä syvään. Muista, että tarkoituksesi on ymmärtää henkilöä, jonka kanssa olet vuorovaikutuksessa. |
| Reflektoi omaa käytöstäsi | Tiedänkö oikeasti, mitä sanoin tai tein? Miksi tein kommentin tai elein? Olisinko sanonut saman jollekin, joka ei edusta samaa kansanryhmää kanssani? Tunsinko oloni uhatuksi tai epämukavaksi tilanteessa ja miksi? |
| Ymmärrä | Älä ala korostamaan, että tarkoitit hyvää. Olennaista on, että jotakuta sattui. Kyse ei ole sinusta, vaan hänestä. |
| Muista isompi kuva | Rasismia kokevalle kyse ei ole vain tästä yhdestä tilanteesta. Vähemmistötrauma kerääntyy lumipalloefektin lailla vuosien varrella ja sillä on pitkä historia. |
| Tutki | Ota vastaan kaikki palaute, jota saat ja tutki asiaa omalla ajallasi enemmän. Älä oleta saavasi koulutusta muilta. |
| Pyydä anteeksi | Olet tehnyt jotain, millä satutit toista. Vaikka et täysin ymmärtäisikään miksi tai miten, pyydä silti anteeksi. Se on vähintä, mitä voit tehdä. |
Neuvoja rasismia kokevalle
| Kerro, mitä tapahtui | Kerro suoraan, mitä on tapahtunut. Kokemuksesi on aito ja sinulla on kaikki oikeudet nimetä se. |
| Kysy epämukavia kysymyksiä. | Koska mikroaggressiot eivät välttämättä ole tarkoituksella tehtyjä, toiminnan kyseenalaistaminen voi aiheuttaa laajempaa itsetutkiskelua. Kysy esimerkiksi: “Miksi sanoit (tai teit) niin?” tai “En ymmärrä, voitko selventää?” |
| Kysy lisää epämukavia kysymyksiä. | Mikäli toista alkaa hermostuttaa tai hän väittää, että ei tarkoittanut pahaa, jatka hänen kyseenalaistamistansa. “Olisitko sanonut näin, jos olisin valkoinen?”, “Miten tarkalleen ottaen minun olisi pitänyt ymmärtää sanomasi?” |
| Korosta, että hyvät tarkoitusperät eivät merkkaa mitään. | “Et ehkä halunnut loukata minua, mutta teit niin silti. Tämä tapahtuu ruskeille ihmisille jatkuvasti. Jos et tarkoita loukata, lopetat sen tekemisen.” |
| Muista, että et ole hullu ja sinulla on kaikki oikeudet ottaa asia puheeksi. | “Huomaan, että tämä asia on sinulle epämukavaa, mutta tämä on oikea ongelma, johon pitää puuttua.” |
Nollatoleranssi rasismille
Usein työpaikoilla julistetaan rasismin nollatoleranssia. Tämä voi olla ongelmallista. Julistukseen saattaa liittyä mielikuva, että asia on käsitelty ja sitä ei ole enää olemassa.
Jos työpaikallasi on julistettu rasismin nollatoleranssi, pidäthän huolen, että myös muut asiaan liittyvät toimintaohjeet ja käytännöt ovat kunnossa ja ajan tasalla.
Rasismi aiheuttaa traumaa
Rasismin ymmärtäminen trauman aiheuttajaksi on tärkeää. Tutkimuksen mukaan toistuvat rasismikokemukset voivat aiheuttaa posttraumaattisen stressihäiriön. Jatkuvat traumaattiset kokemukset vaikuttavat psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin.
Työpaikoilla tulisi panostaa terapian tai muun henkisen avun mahdollisuuteen matalalla kynnyksellä.
Vähemmistöstressi
Vähemmistöstressillä viitataan marginalisoidun ryhmän kokemaan ylimääräiseen, jatkuvaan henkiseen kuormitukseen, joka johtuu sekä suorista että rakenteellisista syrjinnän kokemuksista, leimaavista asenteista, ennakkoluuloista tai niiden pelosta.
Stressi on luonteeltaan kroonista, sosiaalisista ja yhteiskunnallisista rakenteista johtuvaa.
Vähemmistöön kuuluva saattaa ympäristön syrjivästä ja toiseuttavasta luonnosta johtuen kokea ympäristön uhkaavana, pelätä ja ennakoida syrjinnän kokemuksia jatkuvasti.
Tämä saattaa johtaa oman identiteetin salaamiseen ja peittelyyn, joka taas ruokkii stressitilaa entisestään.
Vähemmistöstressi voi lisätä muun muassa mielenterveysongelmia, syömishäiriöitä ja syrjäytymistä, minkä takia termi on todella tärkeä tunnistaa.
Lähteet
Asiantuntijat:
- Jasmin Assulin, deidei Oy
- Naomi Holopainen, ATAA Agency
KIrjat:
- Andersen, Heidi R. 2021. Diversity Intelligence: How to Create a Culture of Inclusion for Your Business. Chichester: Wiley.
- Eddo-Lodge, Reni 2017. Why I’m No Longer Talking to White People About Race. London: Bloomsbury Publishing.
- Gordon, Stacey A. 2021. Unbias: Addressing Unconscious Bias at Work. New Jersey: Wiley.
- Hubara, Koko 2017. Ruskeat Tytöt. Helsinki: Like Kustannus Oy
- Keskinen, Suvi, Seikkula, Minna & Mwkesha, Faith 2021. Rasismi, valta ja vastarinta: rodullistaminen, valkoisuus ja koloniaalisuus Suomessa. Tallinna: Gaudeamus
- Oluo, Ijeoma 2019. So You Want to Talk About Race. New York: Seal Press
Verkkoaineisto:
- Carter, Robert T., Johnson, Veronica, Roberson, Katheryn, Mazzula, Silvia L., Kirkinis, Katheirne, Sant-Barket, Sinead 2016. Race-Based Traumatic Stress, Racial Identity Statuses, and Psychological Functioning: An Exploratory Investigation. https://www.researchgate.net/publication/309319476_Race-Based_Traumatic_Stress_Racial_Identity_Statuses_and_Psychological_Functioning_An_Exploratory_Investigation
- Jaskari, Onni & Keski-Rahkonen, Anna 2021. Vähemmistöstressi uhkana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen terveydelle. https://www.duodecimlehti.fi/duo16384
- Kettumäki, Rosa 2019. ”Ahdistusta, masennusta ja itsesyytöstä” – rasismin kokeminen voi aiheuttaa vakavia mielenterveysongelmia, sanoo terapeutti Michaela Moua. https://yle.fi/uutiset/3-10859180
- McIntosh, Peggy 1988. ”White Privilege and Male Privilege. https://nationalseedproject.org/images/documents/White_Privilege_and_Male_Privilege_Personal_Account-Peggy_McIntosh.pdf
- Yhdenvertaisuusvaltuutettu. https://syrjinta.fi/rasismi